Jee, meidän ensimmäinen ykköstulos! Tokon alokasluokassa siis. Vaikka (omaan) tekemiseen en ollut tänään niin kauhean tyytyväinen, niin tulos lämmitti kyllä. Pisteitä siis 175,5, mikä riitti tietysti ykköstulokseen (jee!) ja tänään myös kakkossijaan. Pisteet tässä:

 
  1. Luoksepäästävyys 10
  2. Paikalla makaaminen 9
  3. Seuraaminen kytkettynä 8,5
  4. Seuraaminen taluttimetta 8
  5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7
  6. Luoksetulo 9,5
  7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
  8. Estehyppy 9
  9. Kokonaisvaikutus 9

Sää oli tänään vähän ailahteleva, joten koko aamupäivän sai jännätä, että sataako vai ei. Ja sillähän oli merkitystä, koska Viekas ei ole mikään water proof. Onneksi tällä kertaa kisa alkoi EVL:stä ja alokas oli viimeisenä. Siinä vaiheessa oli jo selkeää ja kenttäkin oli kuiva. Edellisen kokeen pieleen menneen paikalla makuun jälkeen mua jännitti paikalla makuussa tosi paljon. Oli taas yksi elämän pisimpiä kaksiminuuttisia. Onneksi Viekas tällä kertaa pysyi. Sen sijaan se ei noussut käskystä istumaan. Saattaa olla, että annoin paikka-käskyn vähän liian tiukalla äänellä ja Viekas päätti siksi skipata istumaan nousemisen.

Varsinaisissa liikkeissä me startattiin luokan kolmanneksi viimeisinä, mikä ei ollut hyvä juttu. Viekas oli tosi hyvässä vireessä, kun tultiin paikalla makuusta ja varmaan oltaisiin tehty hyvää tulosta, jos oltaisiin hetikohta päästy kehään. Piti kuitenkin odotella melkoisen kauan. Mulla oli Viekas koko ajan mukana ja se ehti makailla maassa ja vähän veltostua sillä välin, kun muut teki liikkeitä. Kyllähän mä sitten nostin sen virettä ennen kuin mentiin kehään, mutta ilmeisesti liian maltillisesti, koska se oli kehässä liian vaisu. Olen tähän mennessä välttänyt sellaista superinnostamista ennen tokokehää, koska Viekas menee niin helposti yli ja se voi sitten näkyä kierroksina kehässä, mutta ilmeisesti tänään valmistautuminen olisi pitänyt tehdä toisin. Olisi varmaan kannattanut pitää Viekasta hetki autossa ja sitten sytyttää se reippaammin kuin nyt tein. Tietääpähän seuraavalla kerralla.

 
Ja siis, kun sanon, että Viekas oli vaisu, niin ei se tarkoita, että se olisi haahuillut mun perässä flegmaattisen näköisenä. Se ei vaan ollut yhtään niin täpäkän oloinen, kun se tavallisesti on ja kerran se jopa jäi vähän jälkeen seuraamisessa. Se oli outo tunne – taisi olla ensimmäinen kerta, niin kisoissa kuin treeneissäkin, tavallisesti meidän ongelma on pikemminkin edistäminen. Kontakti oli kuitenkin hyvä ja liikkeet meni ihan kivasti. Seuraaminen oli Viekkaan puolelta varsin hyvää yhtä kontaktin katoamista lukuun ottamatta. Mä vaan kävelin ihan vinoon, joten mulla on tässä enemmän parannettavaa kuin Viekkaalla.
 
Sitä en ymmärrä, miksi liikkeestä maahanmeno, meidän varmin liike, meni pieleen. Viekas seurasi kontaktissa, mutta ei vaan mennyt maahan. Onneksi tajusin antaa toisen käskyn. Ehkä se oli vaan jonkinlaista kisajännitystä. Luoksetulossa Viekas ei hypähtänyt mua vasten, mikä osaltaan varmaan kertoo siitä, miten alhaalla vire oli tällä kertaa, vaikka pisteiden valossa olikin tietysti ihan hyvä juttu. Liikkeestä seisominen onnistui hyvin ja hyppykin muuten, mutta Viekas jäi seisomaan ihan esteen toiseen reunaan, mistä tuli tuo vähennys.
 
Hieno otus! Nyt se pitää vähän kesälomaa (ja juoksunsa toivon mukaan) ja syksyllä metsästetään sitten lisää ykkösiä.