Iltasella nakit on pilkottu ja Viekasta on juoksutettu ja kävelytetty. H ja Viekas matkustavat bussilla treeneihin. Tällä kertaa bussi ei ole myöhässä ja H:lla ja Viekkaalla on parikymmentä minuuttia aikaa ennen treenien alkua. Siispä H ja Viekas päättävät jäädä aikaisemmin bussista pois ja kävellä loppumatkan (maisemissa jossa he ovat ennen olleet vain kerran eli viime viikon treeneissä). H ja Viekas jäävät pysäkille, katsovat kun bussi pöristää tiehensä ja lähtevät kävelemään. Parin minuutin kuluttua he tajuavat, etteivät muista reittiä hallille. H ja Viekas kävelevät vähän ympäriinsä, mutta joka paikassa näyttää vieraalta. Enää vartti aikaa. H ja Viekas alkavat hätääntyä. Maa on niellyt kaikki muut lenkkeilijät ja tienkäyttäjät. H ja Viekas kävelevät lisää. H ja Viekas löytävät sauvakävelijän, saavat reittiohjeet ja löytävät juuri ajoissa perille.

No joo, itse treeneistä sitten. Alku aina hankalaa saattaa olla kulunut latteus, mutta päti hyvin meidän harjoituksiin tänään (ja varmaan pätee suuremmassakin mittakaavassa). Ensimmäiset 45 minuuttia Viekkaalla oli melkoisesti höyryä, mutta jälkimmäisten 45 minuutin ajaksi se löysi yhteyden aivoihinsa. Silloin oli ilo tehdä ja jäi siksi tosi hyvä mieli tämän viikon treenistä.

Ja mitä me tehtiin? Eteenlähettämistä niin, että lopussa oli kupissa palkkio. Ensin pelkkää putkeen lähettämistä, sitten hyppy-putki-yhdistelmää ja sitten kahta hyppyä ja putkea. Tämä oli ensimmäinen harjoitus ja Viekas kävi siis alussa aika kuumana, joten siihen nähden sujui ihan hyvin. Putkihan on Viekkaalle kuin magneetti, joten siinä ei ollut mitään ongelmaa, mutta hypyillä se on vielä aika kiinni minussa, joten me kyllä tarvitaan näitä eteenmenoharjoituksia. Tämä oli Viekkaalle passeli harjoitus siinä suhteessa, että kun putki oli viimeisenä, niin se sai Viekkaan etenemään varsin hyvin myös hypyt.

Kontaktiesteistä puomi oli tällä kertaa vuorossa. Viekulla oli järjetön vauhti. Me tehtiin namialustalla tätä, mutta en kyllä ole varma, olisiko se pysähtynyt alustalle, jos ei olisi ollut hihnassa. Hyvin se kuitenkin pysyi kontaktipinnalla siihen pysähdyttyään. Pituudesta saatiin pari onnistunutta suoritusta. Tein ensin kutsuna ja sitten niin, että otin vähän etumatkaa ja kutsuin, mutta olisi kyllä ehkä voinut tehdä lähettämisenäkin näin jälkeenpäin ajatellen. No, ensi kerralla sitten.

Kepit meni hyvin. Olin tosi iloinen. Ekana Viekas meni tokaan väliin, mutta korjasin sen ja sen jälkeen tehtiin mallikkaat kepit. Ja molemmilta puolilta. Oikea puolikin onnistui, vaikka ollaan tehty sitä vähemmän. Siihen oli hyvä lopettaa.