Tästä kuvasta voisi kuvitella, että Viekas hallitsisi seisomisen erinomaisesti, mikä ei todellakaan ole totuus. Sen sijaan sitä on opetettu ahkerasti istumaan ja tuota osaamistaan se halusi esitellä, kun me yritettiin saada kuukauden kuvaa otettua.

 

Täytyy varmaan ruveta virittelemään tätä blogia myös jonkinlaiseksi treenipäiväkirjaksi. Me treenataan tietysti kauhean tosissaan ja suurilla tavoitteilla ja... no joo, ei treenata, mutta Viekas on innokas oppilas ja se on tietysti tärkeintä. Istuminen ja maahanmeno ovat sujuneet jo kauan ja luoksetulo on tietysti päivittäisen harjoituksen alla. (Tänään tehtiin muutama vaikeampi luoksetulo metsässä. Ts. odotin, että Viekas oli löytänyt jotakin mielenkiintoista ennen kuin kutsuin sitä.) Muutamalla toistolla päivässä ollaan harjoiteltu paikallapysymistä, mutta Viekas ei ideaa ihan vielä ole sisäistänyt.

Muutama viikko (vai olisiko siitä jotakuinkin kuukausi?) sitten ehdollistin Viekkaan naksuun. Oma naksusormeni oli vähän ruosteessa ja Viekas reagoi sitä paitsi paljon nopeammin kuin meidän cavalierit, joille aikaisemmin olen naksutellut, joten siksikin ajattelin, että olisi kätevintä aloittaa ihan pahvilaatikkoharjoituksella. Hyvää totuttelua meille molemmille. Kun Viekas oli siis sisäistänyt naksuttelun perusidean, niin pahvilaatikko vain lattialle ja naksauttelin kaikesta laatikkoon suuntautuvasta toiminnasta. Päädyin lopulta vaatimaan laatikon suuhunottamista (samalla pohjustusta noudolle) ennen kuin hylättiin koko laatikko ja ruvettiin tekemään "oikeita" juttuja.

Askartelin kosketuskepin, johon ehdollistin Viekkaan seuraavaksi. Ensimmäiseksi kosketuskeppiharjoitukseksi halusin jotakin ihan yksinkertaista ja nopeasti ymmärrettävää, joten päädyin opettamaan Viekkaan pyörähtämään ympäri. Taito, joka jokaisen koiranpennun on tietysti hallittava. :) Pari päivää sitten sain kytkettyä käskysanan pyöri siihen temppuun, joten nyt minulla on koira, joka osaa pyöriä ympäri. Viekas on siitä tosi tohkeissaan. Tänään aloitin sivulletulon opettamisen naksulla, mutta sitä meillä on takana vasta pari harjoitussessiota eli suunnilleen parisenkymmentä toistoa. Koko homma on siis ihan alkutekijöissään.

Minulla ei ole (vielä) aavistustakaan, että kuinka paljon aion käyttää naksua Viekkaan koulutuksessa. Kokonaanhan en ole sitä naksulla opettanut, vaan esimerkiksi nuo istuminen ja maahanmeno on opetettu ihan perinteisellä tyylillä. Toivon, etten sekoita koko otusta, katsotaan mitä tuosta sivulletulosta nyt tulee.

Agilitya ollaan leikin varjolla hieman pohjustettu. Eteenmenoharjoitukset ovat jääneet vähän vähemmälle, mutta kai niistä jotain hyötyä on ollut tai ainakin Viekas irtoaa jo nyt paremmin tuolle meidän leikkiputkelle, kun Santtu koskaan... öö, seitsemän harrastusvuotensa aikana. Sitä putkea ollaan siis silloin tällöin kokeiltu tuossa pihamaalla. Vanha pyöränrengas meillä on ollut jo kauan viritettynä pyykkitelineen väliin. Se on aivan maan tasalla, joten ei tarvitse  hyppyyttää pentua, vaan Viekas on ihan muutaman kerran kävellyt siitä läpi. Keppejä ollaan vähän harjoiteltu myös. Kuutta keppiä ja verkoilla, joten ei Viekkaan ole käytännössä tarvinut muuta kuin juosta kujan läpi. Tätä on tehty niin, että joku on toisessa päässä kannustamassa. Nämä ovat kuitenkin kaikki tällaisia silloin tällöin hupailuja, katsotaan nyt, tuleeko tuosta Viekkaasta isona agilitykoira vai ei.